Terveiset Lahden kaupunginteatterin Aino-näyttämöltä improtreeneistä!
Meillä on musiikkiteatteri-improvisaatioon suuntautunut ryhmä Täpäräteatteri, jonka kanssa esitetään kaksi improvisoitua musikaalia tässä marraskuun aikana. Joku saattaa ihmetellä, että mitä me oikein treenataan, huijausta! Improvisaatioteatterihan on sitä, että menee yleisön eteen tietämättä yhtään mitä siellä tulee tekemään, olemaan pulassa.
Ei hätää, me ei treenata mitään valmiita juonikuvioita, esitys tulee olemaan 100% improvisoitu, me treenataan sitä pulassa olemista.
Improssa on mun mielestä parasta just se yhteiseen pulaan joutuminen, ja ennen kaikkea siitä selviytyminen. Se on parhaimmillaan voimaannuttava kokemus sekä näyttelijöille että yleisölle. Ainakin mulle se aiheuttaa myös riippuvuutta, pakko päästä taas pulaan! Siinä täytyy keskittyä niin satasella nykyhetkeen, että unohtuu väkisinkin kaikki turha itsekritiikki kun vaan tuskanhikisenä yritetään yhdessä päästä maaliin, saada tarina kurottua kasaan. Maaliin pääseminen vaatii ainakin epätietoisuuden sietämistä, läsnäoloa, kuuntelua ja uskallusta tarttua toisen tarjouksiin tietämättä yhtään mihin ne vie. Välillä ne vie aikamoisiin syvyyksiin, mutta joka kerta on päästy pintaan. Ja mitä syvemmällä juonikoukeroissa ollaan käyty, niin sitä riemukkaammin yleensä syöksytään ylös. Ja ah sitä tunnetta! Usein fiilistellään meidän musikaaleja ja niiden loppuratkaisuja vielä pitkään jälkeenpäin ja ihmetellään että miten siitä tulikin niin kokonainen sitten lopulta, vaikka oltiinkin niin pulassa.
Yleisössä et kuitenkaan joudu pulaan, lupaan! Lippuja saat täältä.
Nähdään Ainolla,
Anni